Usein kysytyt kysymykset

Etsijäkoirakot ja neuvontapuhelimeen vastaavat etsintäavustajat toimivat yhdistyksessä vapaaehtoisina, oman arkensa lomassa. Joskus arki vaikuttaa mahdollisuuksiin osallistua etsintään tai vastata saapuvaan puheluun.

Etsijäkoirakon käyttö on tapauskohtaista ja vaihtoehtona tilanteissa, joissa karkurista ei ole saatu näköhavaintoa tai karkurin tilanne on akuutti. Etsijäkoiran avulla paikannetaan alue, jossa karkuri oleilee ja jonne tukitoimet kohdistetaan.

Yhdistys käyttää etsinnöissä vain karkurin kannalta turvallisesti työskenteleviä koirakoita. Etsintävalmiiksi koirakoksi valmistuminen on pitkän työn tulos ja varmistaa koirakon oikean toiminnan karkuria jäljestettäessä ja valmistautumisen erilaisiin,  jäljestäessä eteen tuleviin haasteisiin. Yhdistyksen koirakko, joka ei ole vielä etsintävalmis voi hakea etsintäkohtaista lupaa. Lähellä valmistumista olevat koirakot saavat tärkeää kokemusta etsintäkeikoilta. Karkurin omistajalle kerrotaan jo aina ennen etsintäkeikkaa mahdollisuudesta käyttää ei-valmista koirakkoa.

Koirakoita koulutetaan alkeiskurssista lähtien ilmaisemaan karkuri turvallisen matkan päästä, yli 200 m etäisyydeltä, sillä etenemällä liian lähelle koirakko saattaa aiheuttaa karkurin pakenemisen ja joutumisen vaaraan. Myös tukitoimien kannalta on tärkeää, että karkuri pysyy tietyllä alueella, eikä sitä hätyytetä. Suosittelemme käyttämään karkurin etsinnässä vain koulutettuja, turvallisen välimatkan päästä ilmaisevia koiria.

Etsijäkoiran käynnin jälkeen omistaja jatkaa karkurin houkuttelua alueella, jonne koirakon ohjaaja on tulkinnut karkurin sijainnin.

Jos karkurin hajua ei ole valmiiksi säilöttynä, välittömästi katoamisen jälkeen karkurista on syytä ottaa haju talteen (esim. harja, lelu, makuualusta tai panta) joko puhtaaseen muovipussiin tai lasipurkkiin. Etsijäkoira tarvitsee jäljestääkseen karkurin hajun. Etsijäkoira jäljestää karkurin ominaishajun perusteella, joten olisi hyvä, että hajuun ei olisi sekoittunut mahdollisten muiden lemmikkien hajua, eli esimerkiksi harjaa ei olisi käytetty muilla lemmikeillä. Usean lemmikin hajun sekoitus lähtöhajussa ei kuitenkaan ole este jäljestämiselle.

Ohjaaja kiertää etsijäkoiran kanssa lähtöpaikan ympärillä antaakseen koiralle mahdollisuuden kartoittaa maaston hajuja. Etsijäkoiran annetaan haistaa mahdolliset sekahajussa esiintyvät muut eläimet, jotka ovat liikkuneet alueella karkurin katoamisen jälkeen. Etsijäkoiralle annetaan lähtöhaju, minkä jälkeen koira etsii kyseiseltä alueelta (katoamispaikka, mahdollinen näköhavaintopaikka) tuoreimman jäljen kadonneesta ja alkaa seurata sitä.

Kullakin etsijäkoiralla on omanlaisensa työskentelytapa; siinä missä yksi ajaa maavainuisesti ydinjälkeä, toinen voi työstää jälkeä mielummin haju-alueen reunoilta tai oikoa ilmavainuisesti pitkiäkin matkoja. Koulutuksen myötä ohjaaja oppii tulkitsemaan koiraa eleiden, työskentelytavan, nopeuden, liinan kireyden ja hännän asennon perusteella. Koira oppii seuraamaan ohjaajan eleitä, puhetta, kehon signaaleja ja mielentilaa. Hienoimmillaan viestintä on niin pienieleistä, ettei se juuri erotu ulkopuoliselle.

Ilmaisemalla koira ilmoittaa havainneensa karkurin. Ohjaaja antaa koiralle palkan hyvin tehdystä työstä. Etsijäkoirakko saattaa pyrkiä saamaan useamman ilmaisun eri suunnista, jotta karkurin sijaintia voidaan tarkentaa.

Karannut eläin ei toimi samalla tavalla kuin kadonnut ihminen, joka usein odottaa apua. Kun lemmikkieläin on karkuteillä, sen toimintaa määrittää eloonjäämisvietti, jolloin prioriteeteiksi muodostuvat suoja, vesi ja ravinto. Kaikki muut elolliset olennot ovat sille potentiaalinen uhka, minkä vuoksi se todennäköisemmin pakenee kuin jää odottamaan kuullessaan tai haistaessaan jonkun lähestyvän. Tämän vuoksi etsijäkoira ilmaisee kadonneen välimatkan takaa. Joskus etsijäkoira saattaa rengastaa alueen, jolla eläin on. Jos etsijäkoira pakotetaan jatkamaan jäljestystä ilmaisun jälkeen, on vaarana että kadonnut eläin ajetaan liikkeelle ja pahimmassa tapauksessa saatetaan se vaaratilanteeseen.

Suomen etsijäkoirat ry:n etsijäkoirat ja koirakot ovat yhdistyksen kouluttamia, hajuntunnistukseen erikoistuneita koiria. Kaikki etsintävalmiit koirakot ovat käyneet läpi koulutuksen, jossa on harjoiteltu ja perehdytty kattavasti ja monipuolisesti erilaisiin etsintätilanteisiin kokeneen kouluttajan opastuksella. Raportoimme sisäisesti kaikki tekemämme etsinnät, jolloin pystymme seuraamaan kaikkien koirakoidemme toimintaa ja kehittymistä. Etsinnöillä käyvien koirakoiden osaaminen varmistetaan noin kahden vuoden välein tehtävillä näyttöjäljillä.

Kyllä voi. Jälki voi säilyä useita viikkoja, joskin vahvin ominaishaju liikkuu sään ja maaston mukaan jonkin verran.

Ei ole. Kosteassa maastossa jälki säilyy jopa paremmin kuin kuivassa ja kuumassa. Voimakas vesisade voi siirtää hajumolekyylejä, mutta rankkasateenkin jälkeen jälki on mahdollista jäljestää. Myöskään pieni lumikerros ei haittaa etsintää. Jäljestävän koiran nähdäänkin usein varmistavan jäljen kulkua työntämällä kirsua lumen alle.

Ei haittaa. Jos hajulähteenä on ns. sekahaju, on etsijäkoiralle hyvä näyttää ennen jäljestystä perheen muut lemmikit – etenkin siinä tapauksessa, jos muut lemmikit ovat myös kulkeneet alueella. Etsijäkoira osaa erotella hajulähteen.

Usein katoamistilanteessa viimeinen asia, jonka eläin kuulee on omistajan hermostunut nimenhuuto. Tämän vuoksi se voi nimen kuullessaan yhdistää sen katoamishetkeen ja se on haitallista etenkin silloin jos kadonnut on lähtenyt karkuteille säikähtäessään jotain. Lemmikin nimeä tulee joskus huomaamattakin arjessa käyttäneeksi myös eläintä komentaessa.

Turvallisempaa on käyttää sellaista sanaa, johon varmasti aina liittyy positiivinen vire. Esimerkiksi jokin ruokailuun liittyvä sana on usein turvallisempi vaihtoehto lemmikin nimen käytön sijaan. Parempi tapa tehdä rauhallista etsintää on maastossa kulkiessaan esimerkiksi hyräillä, lauleskella tai jutella iloisesti toisen ihmisen/eläimen kanssa, jotta kadonnut kuulee tutun äänen, mutta ääni ei ole varsinaisesti käskevä kadonnutta kohtaan.

Koirakon lähettäminen karkurin etsintään harkitaan aina tapauskohtaisesti. Useimmiten karkuri saadaan kotiin tai siitä saadaan näköhavainto jo neuvontapuhelimessa annettujen ohjeiden perusteella, eikä koirakolle tällöin ole tarvetta.

Kaikki koirakkomme toimivat vapaaehtoisina omien töidensä ohella. Emme siis pysty antamaan tarkkaa aikarajaa koirakon paikalle saamisesta, vaan jokainen tapaus neuvotellaan koirakon kanssa erikseen ja paikalle lähdetään koirakon aikataulun ja tilanteen mukaan.

Etsijäkoiran käyttäminen maksaa kadonneen omistajalle kilometrikorvauksen verran. Kilometrikorvaus on 0,57€/km vuonna 2024. Maksu määräytyy sen mukaan, mistä koirakko saadaan ja mistä kadonnutta lähdetään jäljestämään. Jos keikalle lähtee koirakko, joka ei ole vielä valmistunut etsintävalmiuteen, kilometrikorvausta ei veloiteta. Tavoitteenamme ei ole tehdä toiminnallamme voittoa, vaan tarjota apua siten, että vapaaehtoiset toimijat saavat aiheutuneista kuluista korvauksen.

Toimintaamme ja kadonneiden lemmikkien etsintää voit tukea monella tavoin.

Liittymällä jäseneksi ja osallistumalla erilaisiin koulutuksiin voit auttaa henkilökohtaisesti etsintäavustajana, tulevana etsijäkoirakkona tai tärkeääkin tärkeämpänä taustatukena toiminnassamme.

Toiminnastamme kertominen on hyvä tapa tukea meitä. Jaa somesisältöä ja sivustomme linkkiä, näin lisäät tietoisuutta toiminnastamme!

Voit myös tehdä lahjoituksen. Lahjoituksina saamamme rahat käytämme esim. loukkujen ja muiden tarvikkeiden hankkimiseen, tulevien koirakoiden kouluttamiseen, toiminnastamme tiedottamiseen ja ihmisten ohjeistamiseen siitä, kuinka tulee toimia kun lemmikki katoaa. Lahjoituksen voit tehdä Suomen etsijäkoirat ry:n tilille FI55 1492 3000 1116 63.

Tai voit liittyä kannatusjäseneksemme.

Toimintaan pääsee mukaan yhdistyksen järjestämään alkeiskoulutukseen tai etsintäavustajaluennolle osallistumalla. Etsintäavustajaluennolle osallistuvan henkilön tulee olla täysi-ikäinen.

Jäseneksi liittyminen.

Etsijäkoirakoksi pääsee kun koirakko täyttää yhdistyksen kriteerit ja se todetaan etsintävalmiiksi. Ensimmäinen askel on osallistua yhdistyksen järjestämään alkeiskoulutukseen. Yhdistyksen koulutuspolku ohjaa etenemistä valmiiksi koirakoksi. Etsijäkoirakoksi valmistumisen aikataulu on yksilöllinen, aloittelevan koirakon matkan valmiiksi etsijäkoirakoksi voidaan arvioida kestävän vähintään kaksi vuotta.

Suomen etsijäkoirat ry, Etsijäkoiraliitto ry ja Vainu eläinetsijäkoirat ry ovat erillisiä yhdistyksiä, eikä meillä ole yhteistä rekisteriä keikoille. Yhdistyksen kouluttavat etsijäkoirakoita ilmaisemaan turvallisen välimatkan päästä, neuvovat karkureiden omistajia neuvontapuhelimien kautta ja toimivat vapaaehtoisesti. Teemme yhteistyötä keikkojen kohdentamisessa ja välitämme karkuritapauksia omistajan luvalla yhdistysten välillä.

Puhelimitse jokainen yhdistys tarjoaa apua katoamispaikasta riippumatta, ja useimmat kadonneet saadaan kotiin jo puhelimitse annettavien ohjeiden avulla.